Helsinkiläisyritys Karsa haluaa muuttaa sen, miten matkatavaroiden turvatarkastus tehdään lentokentillä.

Karsan teknologia on vähän kuin tullikoira: se haistaa molekyylit ilmasta ja huomaa, jos matkatavaroissa on räjähteitä tai huumausaineita – tai ”vaarallisia ja pelottavia juttuja”, kuten toimitusjohtaja H. J. Jost tiivistää

Nyt Karsa on solminut Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusviraston DHS:n kanssa tutkimus- ja tuotekehityssopimuksen, jonka tavoitteena on tuoda teknologia osaksi matkatavaroiden käsittelyä Yhdysvaltain lentokentillä.

”Se on jalka oven välissä”, Jost kuvaa sopimuksen merkitystä.

Ennen kuin teknologia saadaan oikeasti käyttöön, edessä on vielä kehitystyötä. Laitteet on saatava tunnistamaan juuri Yhdysvaltain viranomaisia kiinnostavat yhdisteet. Jost ei täsmennä sitä, mitä ne tarkalleen ottaen ovat. Se on luottamuksellista tietoa.

Karsa houkutteli Kaliforniasta Helsinkiin

Karsan juuret ovat Helsingin yliopistolla tehdyssä ilmakehän tutkimuksessa, mikä on edelleen yrityksen toinen tukijalka. Jostin mukaan analytiikka auttaa muun muassa parantamaan ilmanlaatua tehokkaasti, kun pahimmat terveydelle haitalliset pienhiukkasten lähteet voidaan paikantaa.

Sveitsiläinen Jost tuli luotsaamaan Karsaa vuonna 2016. Ennen Suomeen muuttamistaan hän oli työskennellyt vuosia Kaliforniassa, ensin Nasan tutkimuskeskuksessa ja sitten ilma-analyysiteknologiaa kehittävässä startupista ja sen ostaneessa isommassa yhtiössä. Alan tutkimusta tehneenä fyysikkona Jost ymmärsi perusteellisesti Karsan teknologian, minkä lisäksi hänellä oli kaivattua kokemusta eri kasvuvaiheen yrityksistä.

Alun perin Jostin perheineen oli tarkoitus jäädä Suomeen kahdeksi vuodeksi ja pohtia sitten jatkoa. Suomessa on vierähtänyt nyt kahdeksan vuotta.

Itsekin kansainvälisiä asiantuntijoita palkanneena yritysjohtajana Jost on kuitenkin huolissaan Suomen uusista maahanmuuttopoliittisista linjauksista. Suomessa on kiinnostavia yrityksiä, joissa työskennellä, mutta etenkin viisumisäännökset antavat Suomesta huonon kuvan, hän pelkää.

”Ne lähettävät viestin, ettei ulkomaalaisista pidetä.”

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden pitää poistua maasta kuudessa kuukaudessa, jos he eivät työllisty. Muilla aikaa on vain kolme kuukautta.

Uuden työntekijän löytäminen Karsaan vie helposti kuukausia. Työpaikan löytäminen voi olla hidasta myös osaajalle, jolla on syvällistä asiantuntemusta hyvin rajatulta alueelta. Se voi johtaa siihen, etteivät lahjakkaat työntekijät pidä Suomea edes vaihtoehtona. Miksi mennä maahan, josta voi tulla pian heitetyksi ulos?

Valttikortti, joka kannattaa kopioida

Suomella on myös valttikortti: englanninkieliset kunnalliset koulut.

”Ne tekivät tänne tulemisesta helppoa”, Jost kertoo.

Jostin lapset olivat Suomeen muuttaessaan 8–14-vuotiaita. Suomen oppimista ei pidetty tarpeellisena, koska perhe arveli jäävänsä vain pariksi vuodeksi. Siksi mahdollisuudella opiskella maksutta englanniksi oli ratkaiseva merkitys Suomeen muuttamista harkittaessa.

Isoilla kansainvälisillä yhtiöillä on varaa maksaa työntekijöidensä lasten opinnot yksityisessä koulussa, mutta startupilla sellaiseen tuskin on varaa. Siksi mahdollisuus käydä koulua maksutta englanniksi mutta suomalaisen opetussuunnitelman mukaan auttaa houkuttelemaan työntekijöitä etenkin startupeihin, Jost uskoo.

Niin hän on sanonut Suomessa tapaamilleen sveitsiläisille poliitikoillekin: tämä kannattaisi kopioida Sveitsiinkin.